Tanska

6/07/2017


Kööpenhamina

Viimeisiä päiviä viedään ja pääsimme käymään henkilökunnan toimesta ajelulla! Otimme molemmat omista kerroksistamme mukaan pari asukasta ja lähdimme heidän ja yhden työntekijän kanssa käymään auton kyydissä katselemassa Kööpenhaminan maisemia. Emme käyneet ns. Tavallisissa turistinähtävyyksissä vaan työntekijä halusi näyttää meille vähän eriltä kantilta Kööpenhaminaa. Ajattelimme, että olisi kiva tehdä "kaupungin esittely" postaus tältä reissulta, sillä monet ovat tehneet jo postauksia missä he kertovat kaupungin perus nähtävyyksistä.

Ensin pakkasimme tavarat ja autoimme asukkaat auton kyytiin, sillä osalla heistä oli pyörätuolit

ja rollaattorit, mutta onneksi auton taka-osassa oli ns. Lastauslava jonka avulla pyörätuolilla kulkevat asukkaat saatiin helposti ja vaivattomasti kyytiin, sen jälkeen lähdimme liikkeelle. Työntekijä kysyi mihin asukkaat haluaisivat mennä, joten yhdessä päätimme lähteä käymään lentokentän takana sijaitsevassa pienessä kaupunginosassa. Työntekijä kertoi että, siellä olisi pelkästään keltaisia taloja. Matkalla kävimme pyörähtämässä Kööpenhaminan kaikista suurimmalla ja kuuluisimmalla rannalla, ja kylläpä sillä olikin kokoa! Uimareita tai auringonottajia ei kuitenkaan näkynyt, sillä keli ei ollut aurinkoinen. Matkalla näimme myös sillan, jota pitkin ajamalla pääsee Ruotsin Malmöön. Silta oli noin 7km pitkä ja sen päässä oli myös tunneli joka oli n. 4km pitkä. Olimme ajatelleet, että sinne olisi paljon pitempi matka, mutta hämmästyksemme ei ollutkaan. 

Maisemat olivat kauniita kun ajelimme kohti määränpäätä. Näimme paljon lentokoneita, jotka menivät todella läheltä meitä. Välillä tuntui kuin ne olisivat lentäneet meitä päin :D. Kävimme katsomassa hanhia ja ankkoja ja kuulimme, että Tanskalaiset syövät hanhea tiettyinä vuodenaikoina. Se oli mielestämme hassua. Saavuimme määränpäähän missä oli kertoman mukaan todella paljon keltaisia pieniä taloja ja todella kapeita teitä ja katuja.  Paikassa oli myös paljon hyviä ruokapaikkoja. 

Ajoimme avaraan paikkaan missä joimme kahvit ja näimme pari hevosta uimassa. Näimme tuolla reissulla aika paljonkin hevosia, sillä alueella missä olimme oli todella monta hevostallia. Kotimatkalla ajoimme kaupungin läpi takaisin Betaniajhemmettiin. Autoimme asukkaat pois autoista ja viemme heidät omiin kerroksiinsa. Asukkaat nauttivat todella paljon reissusta ja mielestämme reissu oli myös tosi kiva! 


Anniina & Iida



5/23/2017


Betaniahjemmet

Torstaina oli erilainen päivä. Lähdin töistä aikaisemmin opettajani kanssa kohti lentokenttää ja siellä vastassa oli Iida, joka tulee suorittamaan työssäoppimista kanssani tänne Kööpenhaminaan. Opettajani oli tehnyt kovasti töitä saadakseen toisen opiskelijan tälle reissulle. Lähdimme yhdessä takaisin Betaniajhemmettiin ja esittelin Iidalle paikkoja. Seuraavana päivänä menimme yhdessä töihin ja Iidakin pääsi tutustumaan paikkaan sekä henkilökuntaan paremmin. Sittemmin olemme käyneet yhdessä katsomassa kaupunkia ja tutustuneet toisiimme paremmin, sillä emme olleet ennen tätä reissua koskaan aiemmin tavanneet toisiamme. 

Nyt on siis kaksi viikkoa kulunut täällä Tanskassa. Olemme jo hyvin päässeet työn touhuun. Betaniahjemmetissä on siis 4 eri kerrosta missä asukkaat asuvat. Sen lisäksi on konttori ja kellari kerros. Jokainen kerros on hieman erilainen. Iida on 1. kerroksessa ja Anniina 3. kerroksessa. Eroavaisuuksia hoitotyöhön Suomessa olemme jo huomanneet jonkin verran. Suurinosa työntekijöistä ei ole hoitajia kuten Suomessa, vaan he ovat jonkinlaisia "auttajia". Jokaisessa kerroksessa kuitenkin työskentelee aina yksi asisstentti, jonka uskomme olevan lähimpänä lähihoitajan ammattia. Koko talossa työskentelee myös muutama sairaanhoitaja sekä kaksi fysioterapeuttia. Täällä otetaan mielestämme asukkaiden yksilölliset tarpeet huomioon, sekä kunnioitetaan kaikkien elämänhistoriaa. Asukkaat saavat mm. juoda alkoholia ja tupakoida omassa asunnossaan. Jos asukas on aamulla väsynyt, hänen ei ole pakko herätä heti ja nousta aamiaiselle. Aamutoimet voidaan suorittaa jokaisen asukkaan oman rytmin ja jaksamisen mukaan.

Ergonomiaa huomioidaan enemmän, jokaisen asukkaan asunnossa on nosturit joiden avulla siirrot onnistuvat helposti. Täällä asukkailla on myös mahdollisuus käydä omatoimisesti tai ohjatusti fysioterapiassa. Hygienia ei täällä kuitenkaan ole samaa tasoa kuin Suomessa, mielestämme sitä ei pidetä kovinkaan tärkeänä. Esim. kaikilla työntekijöillä ei välttämättä ole tietoa aseptisesta työjärjestyksestä. Lakanoita ei vaihdeta vaikka niissä olisi pieniä eritetahroja. Suomessa jokaisen asukkaan huoneen ulko- tai sisäpuolella on yleensä käsien desinfiointi mahdollisuus, mutta täällä koko kerroksessa saattaa olla yksi tai kaksi desinfiointiainepulloa. Täällä työntekijöillä ei ole mitään erillistä taukotilaa vaan he ruokailevat sekä kahvittelevat yhdessä asukkaiden kanssa,  3.kerroksessa tuntuu kuitenkin olevan enemmän kiirettä kuin 1.kerroksessa. 

Asukkaille valmistetaan talon omassa keittiössä heille mieluista ruokaa, johon he saavat itse vaikuttaa. Halukkaat ruokailevat yhdessä koko talon väen kanssa isossa ruokasalissa, mutta myös omassa kerroksessa ja omassa huoneessa voi syödä. Talossa on myös yhteinen tila jossa järjestetään erilaisia aktiviteetteja. Siellä esim. jumpataan, kahvitellaan ja se toimii myös eräänlaisena kirkkona. 

- Anniina ja Iida


Sisäänkäynti

Takapiha

1. Kerros
"Sateenkaarihuone"


5/17/2017

Terveisiä Kööpenhaminasta!

Olen saapunut Kööpenhaminaan. Lähtöpäivänä jännitti hurjasti, koska aiemmat suunnitelmat menivät hieman sekaisin, mutta se ei loppujenlopuksi haitannut. Matkustin tänne opettajani kanssa, ja voin sanoa että onneksi hän oli mukana!

Asun siis Kööpenhaminassa, Betaniahjemmet nimisessä vanhustenkodissa. Paikasta kerron myöhemmin lisää. Minulla on täällä oma vierashuone, jossa on oikein mukava asustella. Ensimmäiset päivät täällä kuluivat paikkaan ja henkilökuntaan tutustuessa. Tietenkin myös seikkaitiin ympäri kaupunkia opettajani kanssa. 

Ensimmäisen oikean työpäivän aikana tutustuin asukkaisiin ja enimmäkseen seurailin työpaikan arkea. Tapasin myös ohjaajani, joka on todella sympaattinen ja mukava. Siinä kävi hyvä tuuri! Vein myös fazerin suklaata oman kerroksena asukkaille ja henkilökunnalle. 

Tämän työssäoppimisjakson aikana yritän suorittaa kasvun tukemisen, joten täällä blogissakin kirjoitan asioista osittain siitä näkökulmasta. Hieman jännittää miten se onnistuu. 



- Anniina


Linkki Anne ja Sallan Tanska-blogiin

anne ja salla tanskassa






Betaniahjemmet
Työpaikkani täällä Tanskassa on sama kuin Julialla ja Melinalla eli Betaniahjemmet. Se sijaitsee Frederiksbergissä, eli melko lähellä Kööpenhaminan keskustaa. Paikka on siis vanhusten palvelutalo, jossa on yhteensä kuusi kerrosta. Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsee keittiö ja ruokasali sekä "Regnbue" eli sateenkaareksi kutsuttu suuri sali, jossa tapahtuu monia erilaisia aktiviteetteja, kuten jumppausta, askartelua, musisointia, elokuvien katselua yms. Paikka toimii myös kirkkona. Toisessa kerroksessa sijaitsee toimistoja ja myös minun asuntoni. Seuraavat neljä kerrosta ovat varsinaisia asukkaiden kerroksia. Itse työskentelen toisessa kerroksessa kuten Juliakin oli. 

Olen nyt työskennellyt kolme viikkoa ja päässyt melko hyvin mukaan päiväjärjestykseen! Olen tehnyt pääasiassa vain aamuvuoroja, kaksi iltavuoroja tein tämän kolmannen viikon lopussa. Aluksi minua jännitti todella paljon se, kuinka pääsen mukaan työporukkaan sillä olen luonteeltani hieman ujo, lisäksi olen reisussa yksin ja kaiken kukkuraksi kaikesta tulisi selvitä vieraalla kielellä! 

Olin kuitenkin yllättynyt kuinka hyvin minut otettiin heti mukaan! Työkaverit ovat olleet tosi ystävällisiä, kyselleet kuulumisia ja minulle tuli heti sellainen tunne, että olin tervetullut. Minulle on annettu myös paljon vastuuta. Joka aamu minulla on ollut noin kolme asukasta, jotka olen auttanut aamulla ylös. Pääasiassa olen hoitanut heidät yksin, mutta olen tietenkin saanut aina apua jos on ilmennyt joitain ongelmia. Olen myös saanut osallistua lääkehoitoon sen verran, että annan aamulla lääkkeet niille asukkaille, jotka olen hoitanut. Lääkkeet löytyvät asukkaiden omista huoneista lukollisista lääkekaapeista, joko Anja-tyylisistä annospusseista ja/tai doseteista. Lääkkeitä en ole vielä päässyt jakamaan, mutta ehkä ensi viikolla!

Perusperiaatteet hoitotyössä eivät eroa kovin suuresti suomalaisista tavoista. Kerran viikossa asukkaat käyvät suihkussa, muuten aamuisin tehdään pikkupesut joko vessassa tai vuoteessa asukkaasta riippuen. Yleensä pesuissa käytetään Swash-nimisiä kosteuspyyhkeitä muistuttavia pesulappuja, joita voi lämmittää mikrossa. Asukkaiden omat vessat ovat melko pieniä ja niihin esimerkiksi pyörätuolilla mahtuminen on lähes mahdotonta, mutta onneksi kerroksissa on kaksi suurta pesuhuonetta, jonne voi mennä pyörä- tai suihkutuolia käyttävien asukkaiden kanssa. Toistaiseksi kaksi suurta pesuhuonetta ovat riittääneet ilman sen suurempia jonoja. 

Ergonomia työpaikalla on osoittaunut melko tärkeäksi sen suhteen, että nostureita käytetään hyvin herkästi. Täälläkin kuitenkin näkee esimerkiksi kainaloista nostelemista yms. joten en sanoisi että ergonomiassa  oltaisiin kovin paljon edellä suomen tavoista ainakaan tällä työpaikalla. Hygieniatavoista sen verran, että käsidesipulloja ei näe joka seinällä, niin kuin monessa suomalaisessa paikassa, mutta käsien pesu ja aseptiikka on silti tärkeää. Esteettisyys on myös tärkeää täällä. Minullekin ohjeistettiin, että aamulla on tärkeää se, että asukkaan huone jää siistiksi ja viihtyisäksi. 

Kielen kanssa olen kohdannut suurimmat ongelmat. Ruotsin kielen avulla ymmärtää jotain kirjoitetusta tekstistä, mutta puheesta ei juurikaan ymmärrä mitään, sillä tanskaa äännetään täysin erilailla kuin esimerkiksi ruotsia. Lyhyitä tervehdyksiä, lausahduksia ja sanoja ymmärrän ja osaan sanoa, mutta siihenpä se jääkin. Työntekijöiden kanssa pärjää onneksi hyvin englannilla, mutta asukkaiden kanssa onkin haastavampaa kommunikoida. Jotkut asukkaat osaavat hieman englantia ja heitä pystyy ohjaamaan englantia käyttäen. Yleensä pyydän jotain työntekijää tulkkaamaan minulle, jos joku asukas yrittää sanoa minulle jotain enkä ymmärrä mitä he sanovat. 

Suurin ero suomalaisiin hoitopaikkoihin, joissa itse olen ollut on yleinen ilmapiiri ja suhtautuminen asukkaisiin. Työntekijät esimerkiksi syövät asukkaiden kanssa samoissa pöydissä. Tauoillakin ollaan samassa tilassa kuin asukkaat, eikä työpaikalta löydy mitään erillistä kahvihuonetta työntekijöille. Asukkaiden tahtoa kunnioitetaan ja päiväkahvin voi kyllä jättää väliin, jos asukas sattuu nukkumaan. Asukkaille on myös melkein päivittäin jotain tekemistä, mutta ne järjestetään yleensä muiden kuin hoitajien taholta (vapaaehtoistyöntekijät yms.). Mielestäni jokaisessa palvelutalossa, joka on jonkun vanhuksen koti, tulisi olla ainakin yksi työntekijät vain ja ainoastaan virikkeiden järjestämistä varten. 

Illalla asukkaat saavat nautiskella herkuista, kahvista ja yleensä myös työntekijä on mukana jutustelemassa heidän kanssaan.






























Työvuorot ovat järjestetty täällä niin, että aamuvuoroissa ovat tietyt työntekijät, iltavuoroissa tietyt ja yövuoroissa tietyt. Työvuorot eivät siis kierrä niin kuin yleensä ainakin Suomessa. Aamuvuoroja tekevillä on normaalisti muutama vapaapäivä viikossa. Iltavuorolaiset puolestaan tekevät viikon töitä ja ovat sen jälkeen viikon lomalla. Yövuorolaiset ovat 14 yötä töissä ja loput kuukaudesta on lomaa. Tämä ei kuulemma kuitenkaan ole käytössä joka paikassa Tanskassa. 

Aamuvuoroissa ainakin omassa kerroksessani on yleensä töissä kolmesta neljään työntekijää (15 asukasta). Iltavuoroissa puolestaan on vain yksi työntekijä, mutta apua on tarjolla toisista kerroksista tarvittaessa. Haastattelin iltavuorossa iltatyöntekijää ja hän kertoi pärjäävänsä erittäin hyvin yksin. Hän kertoi että joskus on paljonkin kiirettä ja joskus taas erittäin rauhallista, eikä näin työ pääse tylsäksikään.

Kaiken kaikkiaan viihtyisä työpaikka ja ensi perjantaina on varmasti haikeat tunnelmat kun kotiin lähtö koittaa.

Hilsen,
Emma


Terveisiä Köpiksestä!
Olen nyt kolmisen viikkoa ollut Kööpenhaminassa ja kierrellyt ympäri kaupunkia. Vaikka Julia ja Melina jo ehtivätkin kertoa kaupungista, voisin kertoa silti omia kokemuksiani.

Vanhoine rakennuksineen, kirkkoineen ja linnoineen Kööpenhamina on erittäin kaunis kaupunki! Varsinkin satama-alue, erilaiset linnat ja kirkot puistoineen ovat mielestäni kaunista katseltavaa. 



Nyhavnin värikkäät talot tekivät kyllä vaikutuksen!


Tässä kuvia satama-alueelta. Keskellä kuvaa näkyvä rakennus on oopperatalo.
Amalienborgin linna, joka toimii kuningasperheen talvikotina sijaitsee vastapäätä oopperataloa.


Nämä kuvat ovat otettu Kastellet-linna-alueelta.
Linna-alueelta oli myös lyhyt kävelymatka pienelle merenneidolle.
Kuten Julia ja Melinakin totesivat, suuri kaupunki rovaniemeläisille oli aluksi pieni shokki. Busseja kulkee joka suuntaan edestakaisin ja pyöräilijät viilettävät omilla kaistoillaan melkoista vauhtia. Onneksi kehittyneen teknologian ansioista bussilippuja on helppo ostaa puhelimella ja aikataulujen katsomiseen on oma sovellus, jonka voi ladata puhelimeen. Mutta kyllä vanhanaikainenkin voi olla vielä toimivaa, sillä löysin erittäin toimivan paperisen kartan kaupungista ja oikeastaan se on osoittautunut erittäin hyväksi välineeksi suunnistamiseen puhelimen kartan ohella!

Kun äitini tuli käymään luonani muutama viikko sitten, uskallauduimme myös paikallisten sekaan pyörien kanssa. Aluksi olin kyllä erittäin epäröivä pyörien vuokraamisen suhteen, mutta lopulta se osoittautuikin erittäin hyväksi kulkuvälineeksi. Kööpenhaminassahan on siis omat kaistat pyöräilijöille ja joissain risteyksissä myös omat liikennevalot. Vaikka aluksi pyöräileminen näytti melko vaaralliselta autojen vierellä, totesin lopulta että on turvallisempaa, että jalankulkijat ja pyöräilijät ovat eri kaistoilla. Noudattamalla tarkkaavaisuutta pärjää hyvin myös autojen kanssa eikä ainakaan minulle sattunut mitään vaaratilanteita. Keskusta-alueen nähtävyydet ovat myös yllättävän lähellä toisiaan, noin viiden kilometrin säteellä, joten pyörällä ehdimme käymään monessa paikassa!





Kotona Rovaniemellä olen tottunut siihen, että sadan metrin kävelymatkalla omasta kodista pääseen metsään luonnon keskelle rauhoittumaan työ- tai koulupäivän jälkeen. Suurkaupungissa asia on vähän eri. Rankan työpäivän jälkeen tekee mieli päästä haukkaamaan happea, mutta kun astuu ovesta ulos, vastassa on hurja ihmisvilinä, melua, autoja ja pyöriä. Onneksi Frederiksbergissä, muutaman kilometrin päässä työpaikastani, löytyy suuri puisto, jossa pääsee hieman lähemmäs luontoa. Eräänä aurinkoisena aamupäivänä kun lähdin puistoon kävelylle, maisemat olivat kuin maalauksesta! Yritin saada kuvia noista kauniista maisemista, mutta yllä olevat kuvat eivät kyllä kerro koko totuutta. 



Kaikenkaikkiaan Kööpenhamina on kyllä tutustumisen arvoinen kaupunki ja suosittelen lämpimästi käymään  täällä!

Med venlig hilsen,
Emma



Kööpenhamina

Seuraavaksi vuorossa pieni esittely tästä kaupungista missä ollaan eli Tanskan pääkaupungista, Kööpenhaminasta.

Noin viiden ja puolen miljoonan asukkaan kaupunki tuntui aluksi tosi sekavalta ja pelottavalta mutta loppujen lopuksi täällä on yllättävän helppoa ja turvallista kulkea. Julkinen liikenne kulkee tarpeeksi usein ja kartoista, joita on bussipysäkeillä, pystyy helposti katsomaan reitit. Kaupunki on jaettu niin sanottuihin "zoneihin", joiden mukaan täällä kuljetaan ja ostetaan bussiliput. Oltiin kyllä aluksi hukassa näiden kanssa, mutta opittiin nopeasti, että kuljettaessa Kööpenhaminan sisällä riittää 2 zonea. Lippuja voi ostaa käteisellä bussista tai parempi vaihtoehto on ladata siihen tarkoitukseen käytettävä sovellus puhelimeen. Jos haluat lähteä Betaniahjemmetistä keskustaan tai katsomaan esimerkiksi pientä merenneitoa, bussi 66 vie sinut. Se lähtee tästä läheltä ja sillä pääsee kyllä melkein kaikkialle turistipaikkoihin. 

Kööpenhaminassa riittää kaikenlaista tekemistä ja nähtävää. Me ollaan käyty esimerkiksi shoppailemassa kävelykatu Strogetilla, Tivolissa, katsomassa Nyhavnin satamaa ja pientä merenneitoa. Suurin osa rakennuksista on vanhanaikaisia, mikä tekee niistä tosi upeita. Erilaisia ravintoloita ja kahviloita löytyy melkein joka kulmalta. 




Norrebron kaupunginosassa oli myös hienoja graffititöitä ja maisemia. 



Kööpenhaminassa pyöräily ei ole urheilua vaan arkiliikuntaa, mikä näkyy kyllä. Pyöräilijöitä on todella paljon. Pyöräilijöille on omat kaistat ja he noudattavat samoja sääntöjä ja liikennevaloja kuin autoilijat. Alussa ei osattu varoa ja meinasimme jäädä aina alle. Onneksi nyt on jo tottunut. 

Ollaan kummatkin ihan rakastuneita tähän kaupunkiin, sen maisemiin ja ihmisiin, että tullaan varmasti tulevaisuudessa käymään täällä toistekin. 

-Julia&Melina

Betaniahjemmet

Nyt kun olemme puolivälissä työssäoppimisjaksoa voimme kertoa työpaikasta ja miten olemme täällä työskennelleet. Työpaikassa on kuusi kerrosta, joista neljässä on asukkaita ja kaksi muuta ovat kellari ja konttorikerros. Rakennuksessa asuu 60 asukasta eli noin 15 asukasta per kerros. Jokaisessa kerroksessa suurimmalla osalla asukkaista on muistisairaus, mutta 1. kerroksessa pitää olla lääkärin diagnoosi todetusta muistisairaudesta, jotta sinne pääsee asumaan.  Minä eli Julia olen 2. kerroksessa ja Melina työskentelee 3. kerroksessa. Meidän kerroksissa ei ole juurikaan eroja, paitsi Melinan kerroksessa asuu muutama diabeetikko. Alakerrassa on hieno ja vanhanaikainen ravintola, jossa vanhukset saavat käydä syömässä perinteistä tanskalaista ruokaa, jonka keittiönväki valmistaa täällä itse. Kuukausittain keittiönväki kyselee ruuasta mielipiteitä vanhuksilta ja uusia ruokaehdotuksia. Vanhukset asuvat kerroksien pikku yksiöissä, joihin kuuluu oma vessa ja parveke. He saavat tehdä huoneessa, mitä haluavat esim. tupakoida tai juoda alkoholia, mutta se ei ole muualla talossa sallittua. Kerroksissa on yhteinen keittiö, oleskelutila/ruokatila ja kaksi isoa vessaa. 

Kun aloitimme työt, saimme työvaatteiksi housut,paidan ja omat työkengät. Aluksi olimme omien kerroksien työkavereiden matkassa ja seurasimme heidän työntekoaan. Heti alussa huomasimme, että ergonomia on täällä tosi tärkeää ja vältetään tekemästä pieniäkin nostoja ja nostureita käytetään paljon.Aamuvuoro alkaa klo. 7:30 ja 1. ja 2. kerroksen työntekijät kokoontuvat 1. kerrokseen raportille ja 3. ja 4. kerrokset 4.kerrokseen, jossa yököt kertovat, miten yö on mennyt ja sovitaan työnjaot. Sitten lähdetään omiin kerroksiin ja laitetaan aamupalat valmiiksi kärryyn tarjottimiin, joissa on asukkaiden huoneiden numerot. Jokaisella työntekijällä on omat asukkaat, jotka he laittavat valmiiksi ja huolehtivat lääkkeiden saannin aamulla. Sitä mukaa, kun aamupesut on tehty, asukkaat menevät/tuodaan aamupalalle ruokailutilaan ja he nauttivat aamupalan, paitsi tietenkin sänkypotilaat syövät sängyssä tai jos joku ei halua nousta ylös vielä, hän saa nauttia aamupalan myöhemmin tai sängyssä. Aamupesujen välissä työntekijät syövät aamupalaa yhdessä klo. 9:30 ja sen jälkeen jatketaan pesuja. Pesujen ohella hoidetaan keittiötä(tiskikone yms.). Aamutoimet saadaan valmiiksi yleensä viimeistään 11 maissa ja klo 12 lounas alakerran ravintolassa tai omissa kerroksissa. Loppupäivän vanhukset tekevät omiaan tai menevät mukaan jos työpaikalla on järjestetty aktiviteettia (laulamista, jumppaa, baari yms.). Klo 14:00 tarjoillaan kahvi huoneisiin ja 14:30 työt loppuvat. Iltavuoroon pääsemme vasta ensiviikon torstaina, joten siitä emme osaa kertoa. 

Lääkkeistä ja hygieniasta sen verran, että jokaisella asukkaalla on asunnoissaan lääkekaappi, joissa lääkedosetit tai annostelupussit sijaitsevat. Työntekijöillä on avaimet kaappeihin, joista he noutavat lääkkeet ajallaan. Jokaisessa kerroksessa on yksi työntekijä, joka jakaa joka keskiviikko lääkkeet. Olemme nähneet paljon samoja lääkkeitä, kuin Suomessa käytetään esim. Kaleorid, Paracetamol ja Movicol. Hygienia voisi meidän mielestämme olla parempaa. Suojakäsineitä ja desinfiointiainetta käytetään, mutta ei niin paljon kuin tarvitsisi. Käsienpesu on kuitenkin täällä tärkeässä roolissa. Työpaita pitää vaihtaa joka päivä ja housut muutaman päivän välein. Suihkutuksessa käytetään sinisiä kertakäyttötossuja ja muoviessua. Asukkaiden lakanat vaihdetaan tarvittaessa ja aina suihkupäivinä. Pikkupesuissa käytetään swash nimisiä pesulappuja, joissa on pesuaine valmiina ja niitä voi lämmittää mikrossa. 

Olemme saaneet osallistua perushoitoon ja meitä on päästetty myös itsenäisesti toimimaan pesuissa ja lääkkeiden antamisessa. Melina on saanut myös toteuttaa lääkehoitoa diabeetikkojen kanssa (insuliinin pistäminen). Alussa tuntui hyvin ulkopuoliselta, koska kaikki puhuivat tanskaa keskenään ja muutenkin työtehtävät olivat mm. tiskikonehommat yms. Puhuimme asiasta työntekijöille ja he ymmärsivät, mitä meidän työnkuvaan kuuluu. Pääsimme tekemään itsenäisesti ja nyt ei tunnu enää niin avuttomalta kuin alussa tuntui. Toimimme kuin muut työntekijät, tietenkin kysymme aina apua, jos tarvimme. Asukkaat ovat ottaneet meidät hyvin vastaan ja ovat todella iloisia ja kiitollisia. Tähänastinen kuva työpaikasta on todella hyvä ja odotamme innolla viimeistä kahta viikkoa. 

Vapaaehtoistoimintaa on täällä paljon ja se on iso osa Betaniahjemmetin arkea. Vapaaehtoistyöntekijöitä on täällä n. 20 ja he ovat mm. asukkaiden sukulaisia ja vanhoja työntekijöitä. He järjestävät kaikenlaista toimintaa esim. laulutuokioita, retkiä, juhlia. 

Työpaikan asunto on oikein viihtyisä. Siihen kuuluu keittiö, vessa, makuuhuone ja olohuone ovat yhdessä. Asunnossa on Wi-Fi. Lounaalla syömme yhdessä asukkaiden kanssa ravintolassa omien kerroksien pöydissä ja illalla keittiö valmistaa meille tanskalaisia voileipiä. Saamme käyttää hoitokodin salia ja pyykinpesu onnistuu. Asunto sijaitsee Konttori kerroksessa, joten saamme olla rauhassa täällä. 














-Julia&Melina 
Kuulumisia Kööpenhaminasta

Viikko on jo kulunut Kööpenhaminan maisemissa. Saavuttiin siis tänne sunnuntaina 11.9. päivällä. Ei oltu varauduttu, että täällä on niin lämmin ilma ja meillä oli päällä kunnon varustus, kyllä hiki valu kun raahasi painavia laukkuja pitkin kaupunkia :D. Meillä on ekat kaksi viikkoa oma kämppä vuokrattuna Norrebrosta. Hieman hukassa oltiin kyllä bussien kanssa, että miten tänne päästään, mutta lopulta löytyi oikea osoite. Tää asunto on tosi kiva ja hyvällä paikallakin. Nukuttiin sitten heti päikkärit ennen kun lähettiin käveleskelemään ja tutkailemaan sekä etsimään tuleva harjoittelupaikka valmiiksi.

Seuraavana aamuna sitten käveltiin reippaasti työpaikalle. Kyllä meitä jännitti. Kiertelimme talossa ja kävimme esittäytymässä tuleville työkavereille. Saatiin työvaatteet ja sitten päästiinkin jo kotiin. Ensivaikutelma oli hyvä. Heti kotiin päästyä nukuttiin taas päikkärit, mitä me ollaan tehty kyllä melkein joka päivä. Varmaan uusi maa ja kieli ja kaikki uudet asiat alkaa väsyttämään. Sitten lähettiin keskustaan ja shoppailemaan. Ensimmäinen viikko takana ja shoppailusaldo jo täynnä :D. 

Tiistaina meillä oli eka oikea työpäivä. Tämä viikko meni ihan hyvin, eniten jännitti kielimuuri. Seurailimme ja tutustuimme asukkaisiin. Saimme osallistua perushoitoon yhdessä työntekijöiden kanssa. Välillä tuntuu hieman ulkopuoliselta, sillä kaikki puhuvat keskenään tanskaa, josta me ei kyllä ymmärretä mitään. Monet asiat tehdään samalla lailla kuin Suomessa, mutta joissakin asioissa jopa paremmin kuin Suomessa. Kiireen tuntua ei ole ollut ja asukkaat saavat tehdä vapaammin asioita, esim. polttaa omassa huoneessa ja juoda alkoholia. 

Viikonloppuna kävimme tsekkaamassa Kööpenhaminan yöelämän ja shoppailtiin vähän lisää. Laukku painaa varmaan jo yli painorajoituksen ja  vasta eka viikko takana. Hyvin mennee. Onneksi sää näyttää jo viilenevän, että saataisiin käyttöä kaikille huppareille ja villapaidoille, mitä otettiin matkaan. 

Tässä pieni katsaus ekaan viikkoon ja ensi viikolla sitten lisää.

Farvel!



-Julia&Melina

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Thanks for reading!